(takki polarn o. pyret,housut nova star, kengät viking, hattu unq, reppu eastpak)
Meillä liikkuminen on hidasta! Oikeasti hidasta!
Jos lähdetään kotoa klo 13.00 kotoa. Ollaan silti päiväkodin pihassa vasta 13:45.
Ajallisesti tonne päiväkodille ajaa sen 10min.
Eli meillä menee pelkästään ulkoovelta autoon pahimmillaan yli puoli tuntia.
Oma tuttu ja turvallinen piha, kun on täynnä kaikkea!
ulkooven vieressä on kukkaruukkuu (mikä on vielä tyhjä) ja totta kai sinne on kurkattava ennen, kun ohi voi mennä! Ja kun ohi on päästy tulee pyöräteline. Ja onhan se pakko saada kokeilla liikkuuko pyörien polkimet. Jokaisen niistä! Tämän jälkeen on sopiva palata sinne kukkapurkille takaisin ja tarkistaa, joko sieltä mullasta olis jotain ylös noussut. Ei ole ei, joten matka voi jatkua takaisin pyörille... Pyöriltä matka jakuukin tien varteen. Jep. Siellä on niitä AUTOJA! Jokaista ositetaan ja ihaillaan. Välillä tokaistaan "auto" "prum prum" "kato". tassä vaiheessa kello on jo niin paljon, että on hyvä aika alkaa yrittää lahjonta ja kertoa, että autossa on tutti ja saat sen jos tulet nyt heti. Joskus tehoaa, joskus ei. Joskus on pakko kantaa huutava lapsi autoon, että ei myöhästytä.
Joskus, kun on kiire on pakko kantaa neiti, koko pihan läpi. Ja sen vääryydeen kuulee varmasti kaikki!
Joskus käy hyvä stägä ja pihalla on muitakin, jolloin asiat sujuu nopeammin. Millille voi silloin sanoa, että näytäs sedälle/tädille (yleensä sedälle), kuinka reippaasti ja hienosti sä osaan kävellä itse autolle
Ja neitihän näyttää! Ja wau! Selvitään koko pihan läpi muutamassa minuutissa!
Mikä vääryys, että pihalla ei ole, joka päivä oikeaan aikaan joku.
Asia onkin sitten erikseen. Jos ollaan menossa papan luokse!
Silloin suhaa lujaa autolleja hokee Pappa pappa pappa....
Välillä tekis mieli huijata neiti autoon sanomalla, että mennään papan luokse, mutta ei pysty.
Neiti on aina siitä niin täpinössäään, että se olis liian karua.
Sanokaa pliis, että me ei olla ainoita jolla toi liikkuminen on törkeän hidasta?
Eikä ainoita, jotka myöhästyy aina, joka paikasta, koska kaikki pihalla oleva on tutkittava kivistä ja kävyistä lähtien?
Ps. Meille tipahti toissa päivänä ja eilen ihanuus postia, mutta niistä myöhemmin lisää ;)
Mistä noin pieniä eastpak reppuaja voi ostaa?
VastaaPoistaNina: Mummi on tuonut sen tuliaisiksi lontoosta millille, joten ei ole hajuakaan mistä niitä suomesta saa :/
VastaaPoistaKyllä meillä vanhemmat määrää tahdin. Jos pitää johonkin mennä kiireellä, niin taapero kainaloon vaan! Kai poika joskus alussa yritti haroa vastaan ja huutaa kurkku suorana, mutta nopeasti ne lapsetkin oppii toimimaan "oikein". Kun on kiire, niin on kiire. Normaaleissa ulkoilussa voidaan sitten tutkia kaikki pihan kivet ja muut ihanuudet.
VastaaPoistaHhi, ihana Milli! Ihan tuttua täälläkin :)
VastaaPoistaJohanna
Oon ehdottomasti samaa mieltä siitä, että autoon ei houkutella papan avulla, ja sit todetakin, että eipäs mennäkään! Siitä lapsi vaan oppii, että lupauksia ei pidetä/tarvitse pitää :) Joten todellakin propsit siitä ettet oo turhaan käyttäny :))
VastaaPoistaMäkin yrittäisin ehkä sitä, että sanot vaan jämäkästi sillon kun pitää mennä, että nyt mennään eikä tutkita - tai ainakaan ei tutkita KAIKKIA fillareiden polkimia :D Tiedän, että se on hankalaa, mutta sen arvoista. Meilläkin menee pk-matkoihin enää vaan 15-20 min, mikä on mun mielestä aika hyvin 2,5 vuotiaalta. (Matkaa on siis vähän vajaa kilsa.)
xoxo,
-S
passionforprincessfashion.blogspot.com
Kuulostaa erittäin tutulta, mulla kans ei riitä kärsivällisyys yleensä (eikä sitten ole sitä aikaakaan) aamuisin että jäätäis paljon ihmettelemään, vaan tyttö on tottunut että tulee sylissä. Mut auta armias jos onkin sitä aikaa ja aattelee et no kävele nyt sitten itse ja tuut omassa tahdissa...
VastaaPoistaOikeasti ihanaa että annat pienen kävellä autoon omaa tahtiaan :)
VastaaPoistaMullakin on 1,5 vuotias ja en todellakaan jaksa aina antaa kävellä itse, jos ollaan jonnekkin oikeasti menossa. Ulkoilussa toki pieni saa määrätä suunnilleen mihin mennään ja kuinka nopeasti.
Johanna: :)
VastaaPoistaS: Siinäpä se onkin. Mieli on tehnyt ehkä miljoona kertaa sanoa, mutta sit joku päässä sanoo, että niin ei voi tehdä.... Pari kertaa olen sanonut, että mennään papan luokse ja höks poks pappa olekkaan ollut kotona. Johan siinä pettymys tulee...
H: Kyllä mäkin varmasti kantaisin suosiolla sylissä, jos aamuun menisin(silloin harvoin kun menen niin kannankin).
Anonyymi: Oikeastaan kyllä aina, kun siihen on aikaa... Harmi, kun läheskään aina ei ole ja sit tulee huuto... Mun ja neidin yhteinen arki ulkoilua onkin sitten pitkäli tossa... on se toki åäiväkodissa ja päiväkodin jälkeen ulkona, mutta mä olen silloin töissä...